Valokuvavarkaat

Orvokki Autio: Valokuvavarkaat

152 s., WSOY 1988

En ole aikaisemmin lukenut mitään Orvokki Autiolta, mutta laitoin "arpapelillä" yhden hänen teoksistaan TBR100 -listalleni luettavaksi. Onneksi tein niin, sillä olen vaikuttunut: Valokuvavarkaat on mainosti kirjoitettu teos, jossa on ajatusta. Aikaisemmin olen hieman skeptinen Aution tuotantoa kohtaan johtuen ehkäpä Pesärikko-trilogiasta. En edes tiedä mistä minulle on tullut "vastenmielisyys" sitä kohtaa. Jos joku tietää kertoa siitä jotakin, niin kommentoikaa ihmeessä, sillä haluaisin lukea Autiota lisääkin jossakin vaiheessa.

Valokuvavarkaat kertoo äidistä ja kahdesta tyttärestä. Naiset tuntuvat olevan jollakin näkymättömällä tavalla sidoksissa toisiinsa, vaikka se kuluttaakin heitä kaikkia. Anelma-tytär on aina ollut sisartaan huonompi, syntipukki ja musta lammas. Näillä kaikilla naisilla on kuitenkin jotakin yhteistä, sillä jokainen heistä haluaisi saada suvun valokuvat itselleen.

Tämä kirja ei ole mikään hyvän mielen kirja, sillä Autio kuvaa terävästi Anelman elämää syntipukkina ja huonompana, vähemmän rakastettun lapsena. Mikään mitä Anelma tekee, ei saa hyväksyntää äidiltä ja sisarelta. Katkeruus ja ehkä jopa kateuskin näkyy läpi. Anelma kuitenkin kasvaa vahvaksi naiseksi, joka oppii lopulta olemaan ottamatta moitteita huomioon.

Oli aika raskasta lukea sitä, miten Siviä-äiti syyllistää nuorimmaistaan kaikesta: Anelman lihavuutta saa hävetä, hän tekee vääriä valintoja, hän syö liikaa, maalaa vääränlaisia tauluja ja näyttää isältään. Raivostuttavinta on, että äiti ei edes tajua tekevänsä väärin. Erityisesti särähti tajuntaan se, että edes olemalla kolmen Laudaturin ylioppilas, parempi kuin sisarensa, hän ei silti ole mitään äidilleen. Ansa-sisko on äidin "bestis" ja he vetävät aina yhtä köyttä, Anelma on ylimääräinen.

Vaikka teema onkin näin raskas enkä yleensä pidä psykologisista romaaneista kovin paljoa, niin tämä teos piti todella otteessaan. Aloitin tämän eilen illalla ja olisin jatkanut vaikka heti loppuun, mutta pakotin itseni lopettamaan, koska oli jo niin myöhä. Suosittelen kyllä kokeilemaan, sillä tämä on vaikuttava teos. Takakannessa sanotaan näin: " Valokuvavarkaat on rankka kirja syyllisyydestä, yhden lapsen syyllistämisestä, pinttyneistä tavoista ja ylpeydestä." Kerrankin saa sanoa, että takakansiteksti osui täysin nappiin.

♠♠♠♠½